Läsnäolon voima – miksi on tärkeää olla läsnä arjessaan?

Ovatko toiset ihmiset syntyneet zen-mielentilan omaaviksi vai voiko läsnäoloa oppia? Mitä hyötyä läsnäolosta edes on? Vaatiiko läsnäolon oppiminen tuntien istumista lootusasennossa? Monesti mielikuva läsnäolon harjoittamisesta herättää ajatuksen ikuisesta positiivisuudesta ja harmoniasta – mutta ajattelen, ettei asia ole ihan niin yksinkertainen.

Tietoisella läsnäololla tarkoitetaan sitä, että olet täysin läsnä hetkessä. Tiedostat aistisi ja tunteesi sellaisena kuin ne ovat. Nykyisin puhutaan paljon mindfulnessista, millä tarkoitetaan usein MBSR-menetelmään (Mindfulness-based stress reduction) kuuluvia erilaisia läsnäoloharjoituksia. Aihe tuntuu olevan trendikäs ja kiinnostavan ihmisiä, eikä ihme: pelkästään viime vuoden aikana aiheesta julkaistiin satoja tutkimuksia, maailman johtavat yritykset tarjoavat työntekijöilleen mahdollisuuden tehdä mindfulness-harjoituksia ja ja sillä on todettu olevan monia, merkittäviä terveysvaikutuksia.

Läsnäolon harjoittamiseen on kuitenkin monia eri keinoja: mindfulness, meditaatio, jooga, NLP, rentoutusharjoitukset. Reittejä on monia ja jokaisella on omat vivahteensa. Päämäärä on kuitenkin sama: taito olla enemmän läsnä tässä hetkessä.

Mutta miksi ihmeessä se kiinnostaa ihmisiä niin kovin?

Maailma on koko ajan kiireisempi – tai ainakin siltä tuntuu

Tutkimusten mukaan nukumme entistä vähemmän ja huonommin. Vaikka syyt huonontuneeseen unenlaatuun ovat aina moninaiset, yhdeksi merkittäväksi tekijäksi on nimetty työ, ja lisääntynyt kiireen tunne töissä.

Huonontunut uni tai jopa unettomuus taas vaikuttaa työhön ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin merkittäväksi: kehon vastustuskyky heikkenee ja työmotivaatio laskee muun mielentilan mukana. Tuntuukin, että elämme jatkuvasti kiireisemmässä maailmassa.

Huomaatko sinäkin miettiväsi jo seuraavaa tehtävää asiaa, vaikka olet vielä keskeneräisen askareen parissa? Käytkö läpi illan kauppalistaa treenatessa tai pohditko huomisia koulu- ja työasioita, kun juttelet ystävän tai kumppanin kanssa? Niin, meistä jokainen varmaankin tunnistaa nuo tilanteet omasta arjestaan.

Tähän läsnäolo ja sen harjoittaminen tuovat kuitenkin ratkaisun.

Läsnäolo lisää onnellisuutta ja merkityksellisyyden tunnetta

Jokainen meistä juoksee toisinaan bussin kiinni aamuruuhkassa, tarkastaa kalenterinsa useampaan otteeseen tai kirjoittaa mittavan to do -listan. Se on elämää. Mutta mitäpä jos kiireen tunne olisi ennemminkin poikkeus kuin sääntö? Kuvittele tilanne, missä voit olla täysin tapahtuvassa hetkessä: keskittyä kirkkain ajatuksin koulu- tai työtehtävään, kävellä rauhassa paikasta toiseen ja olla täysin läsnä kumppanillesi, ystävällesi tai itsellesi? Eikö jo pelkkä ajatus tuo sinulle rauhaa?

Mielestäni tässä on läsnäolon kaikista tärkein pointti: Se lisää merkityksellisyyden tunnetta jokaisessa päivässä. Kun koemme elämän ja sen hetket merkityksellisiksi, haluamme vaalia noita hetkiä lisää. Niiden ansiosta olemme onnellisempia.

Lisäksi läsnäolon harjoittaminen auttaa meitä kohtaamaan elämän, tilanteet ja tunteemme sellaisinaan – läsnäolo ei ole siis positiivista kiiltokuvaelämää, ei todellakaan! Se on kykyä kohdata itsensä ja tunteensa kaikkine puolineen. Se on kykyä kannatella omia tunteita ja taitoa tiedostaa ne – myös kiireen ja stressin tuntemukset. Tiedostaminen on myös muutoksen avain: et voi muuttaa elämääsi kiireettömäksi, jos et tiedosta ensin olevasi kiireinen.

Läsnäolon harjoittamisella myös muita terveyshyötyjä

Tietoinen läsnäolo ei ainoastaan vaikuta kiireen tunteeseen, vaan terveysvaikutukset ovat kokonaisvaltaiset: hetkessä eläminen vaikuttaa niin henkisesti kuin fyysisesti.

Kehon tulehdustila madaltuu: Voi kuulostaa uskomattomalta, mutta läsnäolon harjoittamisen on todettu madaltavan kehon tulehdustilaa ja nostavan vastustuskykyämme – joskin aihetta tutkitaan jatkuvasti lisää. Ehkäpä syysflunssan välttäminen innostaa sinutkin ottamaan läsnäolon harjoittamisen osaksi päivää?

Helpottaa stressiä ja ahdistusta: Kuten aiemmin mainitsin, tietoinen läsnäolo helpottaa kiireen tunteeseen. Toisin sanoen se helpottaa stressin tunnetta ja auttaa hallitsemaan sitä. Läsnäolo ei kuitenkaan “korjaa” tilannetta mihinkään suuntaan: se auttaa tiedostamaan, missä on, ja mitä tapahtuu. Pelkästään tuo selkeys tuo usein helpotusta ja auttaa sinua navigoimaan arjessasi parempaan suuntaan.

Hyväksyt itsesi ja itsetunto nousee: Kun olet itsellesi läsnä, monesti myös armollisuus itseään kohtaan kasvaa. Kun olet läsnä itsellesi, tiedostat myös, miten itsellesi puhut – ja se on sysäys lempeämpään asenteeeen itseään kohtaan.

Elämänilo lisääntyy: Hmm, jos stressi ja kiire vähenee, nukut paremmin ja olet itseäsi kohtaan lempeämpi – miten paljon energiaa ja tilaa jää jollekin paremmalle? Ei ole ihme, että tietoinen läsnäolo lisää myös onnellisuutta. Lisäksi huomaat todennäköisemmin kiitollisuuden aiheet omassa arjessasi, kun olet enemmän läsnä.

 

Elämä muuttuu vain käytännön teoilla

Usein käy niin, että tiedostamme jonkin asian olevan meille hyväksi, mutta käytännön tekeminen jää usein uupumaan – toisin sanoen mikään ei muutu. Tiedon sanotaan olevan voimaa: se mahdollistaa muutoksen parempaan. Tieto on kuitenkin vain potentiaalista voimaa: jos tieto ei muutu teoiksi, ei mikään muutu.

Tietoinen läsnäolo on kuin lihas. Sitä täytyy harjoittaa aktiivisesti. Meistä kukaan tuskin on syntynyt täydellisen zen-mielentilan kanssa. Toiset vaativat harjoittelua enemmän kuin toiset, niin kuin jokaisella hyvinvoinnin osa-alueella.

Itse sain innon harjoitella läsnäoloa, kun aloitin NLP-opintoni. Huomasin ihmissuhteiden paranevan, kiireen tunteen vähenevän ja selkeyden lisääntyvän harjoittelun myötä. Nämä oivallukset muovasivat myös joogan ohjaamistani. Myös meidän valmennuksissa ja retriiteillä harjoitamme tietoista läsnäoloa.

Läsnäolon harjoittamisesta voi tehdä myös itselleen tavan tai rutiinin. Kun jostakin asiasta tulee tapa, siitä tulee meille myös automaatiota. Tapojen muodostamiseen syvennymme syksyn uudistuneessa verkkovalmennuksessa, sillä tavat ja rutiinit ovat yksi merkittävin työkalu hyvään, terveellisempään ja kiireettömämpään elämään.

Olisi mielenkiintoista myös kuulla, miten sinä harjoitat läsnäoloa? Mitkä hetket tuovat sinulle eniten haasteita, milloin läsnäolo taas on helppoa?

 

One thought on “Läsnäolon voima – miksi on tärkeää olla läsnä arjessaan?

  1. Luonnossa liikkuminen pysäyttää hyvin läsnäoloon.

    Läsnäolon tunne katoaa, kun alkaa pyörittämään mielessä menneisyyttä tai tulevaisuutta.

    Elämä on tässä ja nyt ❤

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *