Tunnustetaan toisillemme tasavertaisuutemme

Posted on

Hetki sitten pidimme Tuulin kanssa hyvin voimaannuttavan, henkilökohtaisen ja äärimmäisen rehellisen keskusteluhetken. Päätin kirjoittaa sen johdosta juuri sinulle kirjeen:

Hei, tiedän että olet kulkenut pitkän ja raskaan polun tähän hetkeen.

Olet menettänyt toivoa itseesi ja muihin.

Olet epäonnistunut lukuisia kertoja, etkä ole välttämättä osannut olla ylpeä saavutuksistasi.

Olet ehkä miettinyt että joku muu saavutti vielä enemmän ja paremmin.

Olet luovuttanut lukuisia kertoja, mutta kuitenkin päättänyt yrittää yhä uudelleen ja uudelleen.

Olet kokenut huonoa omaatuntoa mitättömistä asioista, olet itseasiassa ehkä jäänyt oman itsesi kynnysmatoksi.

Olet ehkä myös sortunut syyttämään muita omasta huonosta olosta.

Kaikki lähtee oikenemaan siitä, että olet äärimmäisen rehellinen itsellesi.

Puhdista itsesi rehellisyydellä ja rakkaudella itseäsi kohtaan.

Mikään ei ole tässä elämässä tärkeämpää, kuin sinun oma hyvinvointisi ja siihen on syytä panostaa. 


Se miltä näytät, ei määritä sinua.

Se miten kohtelet itseäsi ja muita on paljon arvokkaampaa.

Luulen, että vaikeinta itsensä hyväksymisessä on luultavimmin se, että et kohtele itseäsi yhtä tasavertaisesti kuin esimerkiksi parasta ystävääsi tai perheenjäsentä.

Oletko koskaan huomannut olevasi lähes samassa tilanteessa ystäväsi kanssa kuin missä koet itse olevasi sisäisesti ja, että annat tavallaan eri ohjeet ystävälle tilanteesta selviämiseen kuin miten itse toimit?

Et todennäköisesti hyväksy minkäänlaista vääryyttä kenellekkään, paitsi huomaamatta itsellesi.

Tavallaan hyväksyt itsellesi huonomman kohtelun, kuin sinulle läheiselle ihmiselle.

Helposti otamme itsellemme enemmän taakkaa kuin tarvitsisikaan ja jäämme muiden jalkoihin.



Haluaisin vain muistuttaa sinua siitä, että lähtökohdistasi, epäonnistumisistasi, ulkonäöstä, ammatistasi tai vaikka vuosittaisesta palkastasi huolimatta olet täysin tasavertainen muiden kanssa.

Olet oikeutettu hyvään ja arvokkaaseen kohteluun, etenkin myös itseltäsi.

Mikään ei määritä sinua huonommaksi tai alempiarvoiseksi. Ei mikään.



Itse heräsin tasavertaisuuteen Tuulin kanssa käymäni keskustelun jälkeen ja voin sanoa, että elämäni muuttui. Tajusin, että täähän on hyvä juttu. En sano, että olisin ollut suurin marttyyri ennen, mutta vähän siihen suuntaa-antavasti ja huomaamatta ehkä jonkin verran olin. Hyväksyin itseäni kohtaan todella ala-arvoista kohtelua, jota en todellakaan olisi antanut ystävieni hyväksyä itselleen.

Ihan pari päivää tämän keskustelun jälkeen annoin tapahtua ja päästin jostain irto. Sain hilpeitä onnen itkukohtauksia kesken työpäivänkin, koska tajusin konkreettisemmin, että myös minä olen oikeutettu hyvään kohteluun.

Ole kiitollinen siitä mihin olet päässyt. 


Ole rehellinen itsellesi menneisyydestäsi, myönnä itsellesi se epäonni jonka ehkä olet kokenut, mutta josta olet myös päässyt eteenpäin.

Ole läsnä.


Rakasta itseäsi enemmän.


Anna itsellesi ja muille anteeksi, ihmisiä mekin vain olemme.

Jokainen päivä on mahdollisuus.

Rakkaudella, Jonna

(Tämä kirjoitus on upelta naiselta, joka on ollut mukana Unelma itsestä -valmennuksissa)

Hetki sitten pidimme Tuulin kanssa hyvin voimaannuttavan, henkilökohtaisen ja äärimmäisen rehellisen keskusteluhetken. Päätin kirjoittaa sen johdosta juuri sinulle kirjeen:

Hei, tiedän että olet kulkenut pitkän ja raskaan polun tähän hetkeen.

Olet menettänyt toivoa itseesi ja muihin.

Olet epäonnistunut lukuisia kertoja, etkä ole välttämättä osannut olla ylpeä saavutuksistasi.

Olet ehkä miettinyt että joku muu saavutti vielä enemmän ja paremmin.

Olet luovuttanut lukuisia kertoja, mutta kuitenkin päättänyt yrittää yhä uudelleen ja uudelleen.

Olet kokenut huonoa omaatuntoa mitättömistä asioista, olet itseasiassa ehkä jäänyt oman itsesi kynnysmatoksi.

Olet ehkä myös sortunut syyttämään muita omasta huonosta olosta.

Kaikki lähtee oikenemaan siitä, että olet äärimmäisen rehellinen itsellesi.

Puhdista itsesi rehellisyydellä ja rakkaudella itseäsi kohtaan.

Mikään ei ole tässä elämässä tärkeämpää, kuin sinun oma hyvinvointisi ja siihen on syytä panostaa. 


Se miltä näytät, ei määritä sinua.

Se miten kohtelet itseäsi ja muita on paljon arvokkaampaa.

Luulen, että vaikeinta itsensä hyväksymisessä on luultavimmin se, että et kohtele itseäsi yhtä tasavertaisesti kuin esimerkiksi parasta ystävääsi tai perheenjäsentä.

Oletko koskaan huomannut olevasi lähes samassa tilanteessa ystäväsi kanssa kuin missä koet itse olevasi sisäisesti ja, että annat tavallaan eri ohjeet ystävälle tilanteesta selviämiseen kuin miten itse toimit?

Et todennäköisesti hyväksy minkäänlaista vääryyttä kenellekkään, paitsi huomaamatta itsellesi.

Tavallaan hyväksyt itsellesi huonomman kohtelun, kuin sinulle läheiselle ihmiselle.

Helposti otamme itsellemme enemmän taakkaa kuin tarvitsisikaan ja jäämme muiden jalkoihin.



Haluaisin vain muistuttaa sinua siitä, että lähtökohdistasi, epäonnistumisistasi, ulkonäöstä, ammatistasi tai vaikka vuosittaisesta palkastasi huolimatta olet täysin tasavertainen muiden kanssa.

Olet oikeutettu hyvään ja arvokkaaseen kohteluun, etenkin myös itseltäsi.

Mikään ei määritä sinua huonommaksi tai alempiarvoiseksi. Ei mikään.



Itse heräsin tasavertaisuuteen Tuulin kanssa käymäni keskustelun jälkeen ja voin sanoa, että elämäni muuttui. Tajusin, että täähän on hyvä juttu. En sano, että olisin ollut suurin marttyyri ennen, mutta vähän siihen suuntaa-antavasti ja huomaamatta ehkä jonkin verran olin. Hyväksyin itseäni kohtaan todella ala-arvoista kohtelua, jota en todellakaan olisi antanut ystävieni hyväksyä itselleen.

Ihan pari päivää tämän keskustelun jälkeen annoin tapahtua ja päästin jostain irto. Sain hilpeitä onnen itkukohtauksia kesken työpäivänkin, koska tajusin konkreettisemmin, että myös minä olen oikeutettu hyvään kohteluun.

Ole kiitollinen siitä mihin olet päässyt. 


Ole rehellinen itsellesi menneisyydestäsi, myönnä itsellesi se epäonni jonka ehkä olet kokenut, mutta josta olet myös päässyt eteenpäin.

Ole läsnä.


Rakasta itseäsi enemmän.


Anna itsellesi ja muille anteeksi, ihmisiä mekin vain olemme.

Jokainen päivä on mahdollisuus.

Rakkaudella, Jonna

(Tämä kirjoitus on upelta naiselta, joka on ollut mukana Unelma itsestä -valmennuksissa)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *